Kaupallistumista kerrakseen

Hyvää joulukuuta!

Huhuh, vuosi on kohta lopuillaan, joulu lähestyy, synttärit lähestyy ja työharjoittelun loppu häämöttää ikävästi horisontissa. Toisaalta niin häämöttää myös uudet mahdollisuudet... mitä ne sitten ikinä onkaan.

Olen kamppaillut muutaman kirjoitusaiheen kanssa viime viikkoina. En vain ole saanut jatkuvalta kipeilyltäni ja lisääntyvältä työmäärältäni kunnolla mistään aiheesta kiinni. Aihe on käynyt mielessä, jonka jälkeen se on yhtä nopeasti sieltä hävinnytkin. Onneksi eilen ja tänään kävi toisin.

Kaikki alkoi, kun odotin musiikkia kuunnellen kaupan kassalla omaa vuoroani tulla rahastetuksi. Huomioni kiinnittyi edessäni olevan lapsiperheen tavaran paljouteen ja sanaharkkaan. Lapset itkivät, mies valitti kiirettä ja nainen sitä, kuinka miljoonat lahjat on vielä ostamatta. Yhtäkkiä tajusin, kuinka moni kanssaihmisistä oli samalla asialla ja samalla mielentilalla. Joulumielellä? Noh, jos sitä kiukkuisuutta ja ärhentelyä voi jouluiseksi sanoa. Ja voihan sitä. Sama toistuu nimittäin joka ikinen vuosi.

Mitä vanhemmaksi on tullut vartuttua, sitä enemmän tuntuu, että täytyy aina kiirehtiä joulun aikaan. Kiirehtiä, tuhlata ylenpalttisesti rahaa lahjoihin, soittaa kaikki kaimat, kummit, serkut ja kissat läpi puhumattakaan kodin valmisteluista. Tästä meitä muistuttaa jo lokakuussa alkavat kauppojen joululaulurenkutukset. Lokakuussa? Suomen nykyisellä lumitilanteella itselle joulu tuntuu koittavan vasta 22.12, jos vielä silloinkaan. Kaupat nyhtävät joulujen alla kaiken mahdollisen irti ihmisten taskuista, koska nykyään se on joulun tarkoitus. Joulu materialisoituu koko ajan entistä enemmän ja me menemme "ilolla" mukaan. Miksi? Haluammeko joulun tarkoituksen olevan kilpavarustelua perheiden kesken?

Alunperin joulun tarkoituksena oli olla kirkollinen juhla. Tätähän se ei tietenkään valtaosalle väestöstä enää ole. En mene syyttelemään ketään, omalle kohdallenikaan ei kuulu joulukirkossa istuminen. Nykyään tarkoituksena on muistaa niin montaa ihmistä lahjoilla kuin vain mahdollista. Lahjat on hieno asia, en mene sitä kieltämään, mutta miksi siitä on tehty joulun kohokohta? Miksi pilata niin sanottu joulutunnelma lahjojen kiireellisellä hankkimisella ja itsensä loppuun kuluttamisella? Kuulostaa enemmän työnteolta kuin juhlapyhältä. Mutta toisaalta monet juhlapyhät ovat menneet tähän suuntaan. Niitä markkinoidaan ja kaupallistetaan aina vain enemmän. Ystävänpäivä on näistä pahinta mahdollista sorttia. Miksi ei vain voi osoittaa sitä ystävällisyyttä ja rakkautta joka päivä?
          Omasta mielestäni joulun kuuluisi olla perhejuhla, jossa lähimmäiset kokoontuvat yhteen. Jos haluaa jotain ihmistä muistaa lahjalla, olkoon niin, mutta miksi siitä pitää stressata niin paljon etukäteen? Lahjojen ei kuuluisi olla joulussa pääasia. Vanhempana rupeaa arvostamaan hetkiä läheisten kanssa. Miksei sitä voisi opettaa lapsillekin? Lapsille tuputetaan kaupallistumista pienestä pitäen telkkarin mainostauoilla, kauppojen hyllyillä ja radiossa: "Osta osta osta!""Vielä tämä kerkeää pukin konttiin!". Kaupat ja yhtiöt pilaavat joulun hengen ja mielestäni sen oikean tarkoituksen altistamalla lapset jatkuvaan syötteeseen ja uskoon siitä, kuinka lahjat on joulussa se isoin osa. Lapset altistuvat ja alkavat vaatia tavarapaljoutta vanhemmiltaan, vanhemmille tulee kiire ostaa ja valmistella kaikki mahdollinen, tulee stressiä ja kiirettä. Ihminen ärsyyntyy, joulun hehkeys ja tarkoitus katoaa joulumielestä puhumattakaan.

Tarkoituksenani ei ollut paasata, vaan vain kertoa oma näkemykseni nykypäivän joulusta ja rohkaista tänä vuonna olemaan pitämättä niin kauheaa kiirettä, stressaamatta ja kokoontumaan yhdessä läheisten kanssa. Joulusta voi tehdä myös pienen ja simppelin. Sukulaisia voi pyytää auttamaan järjestelyissä, jos tuntuu että tehtävää on liikaa. Ei joulun ole tarkoitus olla kuluttavaa aikaa, vaan elvyttävää. Koittakaa suhtautua positiivisesti (kyynisyyttäni minunhan on tästä hyvä sanoa) ja koittakaa sovittaa menoja ja aikaa. Jos aikaa ei löydy, sitä on turha yrittää nipistää turhaan lahjojen hamstraamiseen. Luultavasti pisteesi läheistesi silmissä eivät putoa, vaikka et saisi heille korttia enempää tuotuakaan. Jos olet tullut paikalle ja osallistut vaikka ruuanlaittoon, he luultavasti arvostavat sitä enemmän, kuin Alkon sesonkiviinipulloa, jonka kiireessä nappaat mukaasi ennen paikalle tuloa.

   
                                  

Radical Face - Welcome Home

Pahoittelen, että en pistänyt minkäänlaista sopivaa joululaulua. En ole joululaulu -ihmisiä, mutta tästä biisistä välittyy tunnelmaa, jota kaipaan. Joulun aikana parasta on, kun perhe toivottaa sinut kotiin. Nauttikaa siitä, koska kaikille se ei ole mahdollista. Ei teillekkään aina.

Hyvää joulun odotusta!

Ps: Kirjoitan fantasiakirjallisuutta ja harjoittelen omista kirjoistani pidempiä tai lyhyempiä pätkiä osoitteeseen http://mielikuvituskliseita.blogspot.fi/. Käykää kurkkaamassa, jos kiinnostaa!