The way of life can be free and beautiful.
But we have lost the way.
Greed has poisoned men's souls, has barricaded the world with hate, has goose-stepped us into misery and bloodshed. We have developed speed but we have shut ourselves in. Machinery that gives abundance has left us in want. Our knowledge has made us cynical, our cleverness hard and unkind. We think too much and feel too little. More than machinery, we need humanity. More than cleverness, we need kindness and gentleness. Without these qualities, life will be violent and all will be lost."
The Barber's speech from The Great Dictator (1940)
Tiedetään, että on pitkä teksti ja vieläpä kaiken lisäksi englanniksi. Mutta pliis, lukekaa se. Miettikää sitä, syventykää siihen. Tilannetta helpottaa käytetyn englannin helppous ja biisi, jonka linkkaan loppuun. Mutta asiaan:
Kuten blogini nimi kertoo, olen välistä erittäin kyyninen ja kylmä ihminen. En osaa ajatella joistain asioista millään tavalla hyvin. En vaikka kuinka kovasti yrittäisin. Pitäkää minua kusipäänä, näin asia vaan on. Ja oon mä vähän kusipääkin. Pahoittelen.
Ihmisyys tuppaa välistä olemaan itselleni sellainen aihe, josta en vain enää osaa löytää hyviä puolia. Tai sanotaan, että löydän hyviä puolia tuon tuosta, mutta sen yhden henkilön korvaa yleensä joukko huonoja ihmisiä. Tai hyvien ihmisten huonoja ajatuksia/tekoja. Tuntuu, että suhtaudun kyynisesti jopa niihin hyviin tekoihin, mitä ihmiset, varsinkin kuuluisuudet tekevät lähinnä mainostempauksina.
Kun ihminen syntyy, ihminen on hyvä. Ihmisen perusluonne on hyvä ja perimmiltään ihminen on hyvä. Ympäristö muokkaa ihmisestä pahan/huonon ihmisen. Ympäristö ja yhteiskunta haluaa kertoa ihmiselle, mitä ja miten sen pitää ajatella. Muut ihmiset kertovat toiselle, miten pitäisi ajatella nimenomaan kärkkäästi ja juurikaan perustelematta. Omien mielipiteidensä kertominen julkisesti on tietenkin hyväksyttävää, mutta asian esille tuonnissa on yleensä toivomisen varaa. Tässä vaiheessa osa lukijoista nauraa ääneen, kun minä paasaan tästä aiheesta, kun itse tuon mielipiteeni hyvinkin kärkkäästi esiin. Kyynisen ihmisen toimintatapa. Pahoittelen jälleen.
Yhteiskunta ei keskity yksilöön tai yksilön elämään. Muutakuin verojen maksamisessa. Jos yksilö ei maksa veroja, yhteiskuntahan voi vaikka kaatua. Pieni yksilö masentuu ja sulkeutuu pieneen sykkyräänsä.
Nykyään ihminen muutenkin keskittyy turhan paljon yhteiskunnan ja muiden ihmisten huonoihin puoliin ja tekoihin. Se on saattanut aina olla niin, mutta otanpa esimerkin kuitenkin. Henkilö tekee monta hyvää tekoa ja yhden huonon. Kukaan ei sen jälkeen sitä ihmistä muistakkaan niistä hyvistä teoista. Parisuhteessa kaivetaan vain vanhat unohdukset ja laiminlyönnit esiin, vaikka joka päivä tekisi jotain pientä toisen hyväksi. Ihminen keskittyy jostain kummasta syystä aina huonoihin asioihin ennen hyviä ja haluaisin teiltä lukijoiltakin tietää, että minkä takia teidän mielestä näin on.
Mutta tosiaan, aihe nyt lähtee taas harhailemaan, pitkän tekstin ongelma ja koska häiriötekijöitäkin tuppaa olemaan. Ylin englanninkielinen puhe selittää kaiken olennaisen, halusin vain syventyä joihinkin kohtiin. Toivottavasti saitte jotain irti, vaikka aihe pomppi vähän turhan paljon jopa oman mielen mukaan. Ensi kerralla teen ilman häiriötekijöitä ja keskityn vain musiikkiin ja kirjoittamiseen. Aina oppii uutta.
Nyt vetäydyn muualle ja heitän pallon teille. Keskustelkaa, kysykää, kritisoikaa.
Ja biisi minkä mainitsin:
